Hajusteallergeenit - mitä kosmetiikan valmistajan tulisi niistä tietää?

Keskivertoihminen altistuu päivittäin noin viidelle tuhannelle kemikaalille. Yhdessä ainoassa kosmetiikkatuotteessa voi olla useita kymmeniä aineita. Ainesosaluettelon lista pitenee, jos tuote on hajustettu, sillä yksi hajuste saattaa sisältää kymmeniä eri tuoksuaineita. Hajusteita on erityisesti kosmetiikassa ja henkilökohtaisen hygienian tuotteissa, kuten, parfyymeissa, voiteissa, deodoranteissa, partavesissä, pesuaineissa, hajuvesissä, sampoissa ja saippuoissa. Usein hajusteita saattaa olla yllättävissäkin paikoissa: ilmanraikastimissa, kodin puhdistustuotteissa, pyykinhuuhteluaineissa ja jopa leikkikaluissa. Tavallisimpia hajusteallergian aiheuttajia ovat deodoranttien, partavesien, käsi- ja kosteusvoiteiden sekä siivousaineiden tuoksuaineet.

Luonnonmateriaali ei ole välttämättä turvallisempi vaihtoehto kuin synteettinen. 

Yksittäiset hajustekemikaalit ovat rakenteeltaan tunnettuja ja määriteltyjä kemiallisia aineita. Ne on joko eritetty luonnonhajusteista tai valmistettu synteettisesti, ja niillä on yksinkertainen, yleensä helposti tunnistettava tuoksu. Eteeriset öljyt, hartsit ja palsamit ovat luonnonhajusteita. Eteeriset öljyt muodostavat valtaosan luonnonhajusteista. Luonnonhajusteet eivät ole niin tasalaatuisia kuin synteettiset valmisteet. Luonnonhajusteet ovat monimutkaisia seoksia ja niissä voi olla epäpuhtauksia. Tämän takia esimerkiksi kosmetiikan valmistajan on hyvä muistaa, että allergian näkökulmasta luonnonmateriaali ei ole välttämättä turvallisempi vaihtoehto kuin synteettinen.

Hajuvesiä käytämme ainoastaan niiden aikaansaaman tuoksuelämyksen vuoksi. Hajusteita lisätään nykyään laajalti myös muihin kosmetiikan ja kotiympäristön tuotteisiin hammastahnoista pehmoleluihin, sillä ihmiset ostavat mieluummin hyväntuoksuisen kuin täysin tuoksuttoman tuotteen. Hajusteita käytetään myös "peitetuoksuina", ilman tunnistettavaa tuoksua, peittämään tuotteen oma, epämiellyttävä perushaju.

Kosmetiikkalainsäädännön 26 yleisintä hajusteallergeenia on aina merkittävä erikseen tuotteen ainesosaluetteloon niiden kansainvälisillä INCI-nimillä, mikäli niiden pitoisuus ylittää 0,001 % iholle jäävissä tuotteissa ja 0,01 % iholta poishuuhdeltavissa tuotteissa. Muita hajusteseoksen sisältämiä tuoksukomponentteja ei tarvitse ilmoittaa erikseen. Esimerkiksi limonene on yksi yleisimmistä allergiaa aiheuttavista hajusteista. Hajusteallergeeneja koskeva lainsäädäntö on tiukentumassa. EU on ehdottanut 65 aineen lisäämistä hajusteallergeenien listalle. Valmistajien ja markkinointien onkin pysyttävä hereillä, sillä lähivuosina pakkausmerkintävaatimuksiin voi olla tulossa suuriakin muutoksia.

Hajusteiden aiheuttamista iho-oireista suurin osa on allergisia kosketusihottumia, jotka ovat syntyneet ns. viivästyneen kosketusallergian kehittymisen seurauksena. Tyypillisimmin hajusteallergeeniperäistä kosketusallergiaa esiintyy kasvojen alueella (kasvovoiteet, meikit) sekä kainaloissa (deodorantit). Varsin tyypillisesti on ensimmäinen oire silmäluomi- tai kainaloihottuma. Hajusteallerginen ihottuma on tavallisesti punaläiskäistä, kutiavaa ja pitkittyessään kuivanhilseilevää. Silmäluomi-ihottumaan liittyy usein turvotusta. Kämmenissä ihottuma saattaa esiintyä rakkuloivana.

Hajusteet ovat tavallisia allergisen kosketusihottuman aiheuttajia. Korkean elintason maissa 2 - 3 % väestöstä on allerginen hajusteille. Hajusteallergian taustalla on oman immuunijärjestelmän yliaktiivisuus, kun taudinaiheuttajia tappavat imusolut tunnistavat hajusteallergeenimolekyylin taudinaiheuttajaksi ja aiheuttavat näin paikallisen tulehdusreaktion. Helsingin Allergia- ja Astmayhdistyksen ihonhoito- ja kosmetiikka-tuoteneuvonnan asiakkaista 33 %:lla oli hajusteallergia vuonna 2017. Suomen keskussairaaloiden ja Työterveyslaitoksen ihotautipoliklinikkojen potilasaineistossa hajusteallergiaa esiintyi 6,9 %:lla vuosina 2000-2002. Hajusteallergia on yleistynyt viime vuosikymmeninä lisääntyneen hajusteiden käytön myötä.

On hyvä erottaa toisistaan tuoksuyliherkkyys ja hajusteallergia. Tuoksuherkkyys on poikkeava tapa reagoida ympäristön tuoksuihin ja hajuihin. Tuoksuherkkyydelle on tyypillistä, että oireita saadaan suhteellisen tavanomaisista tuoksuista ja hajuista, jotka eivät suurimmalle osalle ihmisistä aiheuta oireita. Yleisimmin koettuja oireita ovat nuha ja nenän kutina, päänsärky sekä silmäoireet. Muita oireita ovat pahoinvointi, yskä, hengenahdistus, kurkun karheus, iho-oireet ja huimaus. Tuoksuyliherkkyys ei kuitenkaan aiheuta ihottumaa tai ihon punoitusta, mitkä ovat hajusteallergian yleisimmät oireet.

Ihottuman ennaltaehkäisy hajustettujen tuotteiden käyttöä välttämällä on hajusteallergian paras hoitokeino. Markkinoilla on laaja valikoima myös hajusteettomia tuotteita, joiden suosio kuluttajien keskuudessa on nousussa hajusteallergioiden yleistyessä. Kuluttajat saattavat nykyään myös mieltää hajusteettomat tuotteet yhä "turvallisemmiksi" vaihtoehdoiksi esimerkiksi lasten käyttöön.

On tärkeää, että kosmetiikan valmistaja merkkaa hajusteallergeenit selvästi pakkaukseen.

Mitä kosmetiikan valmistajan tulisi siis ottaa erityisesti huomioon hajusteallergeenien kohdalla? Eteeristen öljyjen ja hajusteraaka-aineiden valmistajilta on usein saatavilla "Allergen declaration", josta kosmetiikanvalmistaja saa tietoa siitä, mitä allergeeneiksi luokiteltuja yhdisteitä raaka-aineessa on tai ei ole. Valmistajan kannattaa siis osata kysyä tätä suunnitellessaan ja tuodessaan uusia tuotteita markkinoille. Merkkaamalla hajusteallergeenit selvästi pakkaukseen valmistaja välttyy siltä, että tuotteen kuluttaja kokee haittavaikutuksia, joilta olisi ollut helppoa välttyä. Varman harmituksen kuluttajalle saa aikaan tuote, jossa ei ole ilmoitettu hajusteallergeeneja ja josta syntyy allerginen reaktio.

Jos ihminen on hajusteallergikko, se ei silti tarkoita, etteikö hän voisi käyttää kosmetiikkaa, jossa on tuoksuja. Tällöin tuoksu tulee itse kosmetiikan raaka-aineista. Esimerkkinä hajusteallergikko voi käyttää ruusuvettä, vaikka se tuoksuu ruusulle. Vaikka kukkaisvedet syntyvätkin eteeristen öljyjen sivutuotteena, niin hajustekomponentteja on niissä minimaalisen vähän, jonka vuoksi hajusteallergikot voivat näitä käyttää. Kosmetiikan valmistajan onkin hyvä tiedostaa, että tuotteeseen saa miellyttävän tuoksun käyttämättä hajusteallergeeneiksi luokiteltuja aineita. Tuotteita suunnitellessa voi myös pohtia sitä, olisiko täysin hajusteettoman tuotteen kehittäminen myyntivaltti omalle kuluttajakohderyhmälle. 

Lähteet ja lisätietoa hajusteallergeeneista:

Helsingin Allergia- ja Astmayhdistys: Hajusteallergia. https://www.allergiahelsinki.fi/neuvonta/iho-ja-kosmetiikkaneuvonta/hajusteallergia/

Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry: Tuoksuherkkyys. https://www.allergia.fi/allergia/kemikaalit-ja-ymparisto/tuoksuyliherkkyys/#11e1862d

Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry: 26 yleisintä hajusteallergeenia. https://www.allergia.fi/allergia/allergiset-iho-oireet/hajusteallergia/26-yleisinta-hajusteallergeenia/#11e1862d

Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry: Mitä hajusteet ovat? https://www.allergia.fi/allergia/allergiset-iho-oireet/hajusteallergia/hajusteet/#11e1862d

Turvallinen kosmetiikka:  EU:n Hajusteallergeeneja koskeva lainsäädäntö tiukentumassa:  https://www.turvallinenkosmetiikka.fi/l/hajusteallergeenit/

European Comission: Fracrance allergens labelling https://ec.europa.eu/growth/sectors/cosmetics/products/fragrance-allergens-labelling_en